Kuinka ihminen löysi jauhot?

Jauhojen historia juontaa juurensa ihmisen sivilisaation varhaisimpiin päiviin. Jo 10 000 eKr. ihmiset jauhavat jyviä jauhoiksi leivän ja muiden elintarvikkeiden valmistamiseksi. Ensimmäiset jauhot valmistettiin todennäköisesti luonnonvaraisista jyvistä, kuten vehnästä, ohrasta ja kaurasta, jotka kerättiin ja jauhettiin sitten yksinkertaisilla kivityökaluilla. Ajan myötä, kun ihmiset kehittivät kehittyneempiä viljelytekniikoita, he alkoivat viljellä jyviä erityisesti jauhojen valmistusta varten.

Varhaisimmat todisteet jauhojen tuotannosta ovat Lähi-idästä, jossa vehnää ja ohraa viljeltiin jo 9000 eaa. Vuoteen 5000 eKr. mennessä vehnäjauhoista valmistettu leipä oli peruselintarvike monissa Lähi-idän ja Euroopan osissa. Kiinassa riisijauhoa käytettiin nuudeleiden ja nyytien valmistukseen jo 5000 eaa. Amerikassa atsteekit ja mayat käyttivät maissijauhoa tortillojen ja muiden elintarvikkeiden valmistukseen jo vuonna 3000 eaa.

Jauhojen jauhatustekniikan kehitys oli merkittävässä roolissa jauhojen leviämisessä ja ihmissivilisaation nousussa. Alkuaikoina jauhot jauhettiin käsin yksinkertaisella huhmareella ja survimella. Myöhemmin kehitettiin vesikäyttöisiä myllyjä, jotka mahdollistivat jauhojen jauhamisen nopeammin ja tehokkaammin. Tämä johti dramaattiseen lisäykseen jauhojen tuotannossa ja mahdollisti leivän ja muiden jauhopohjaisten ruokien muodostumisen ihmisten ruokavalion perusaineeksi.

Nykyään jauhoista valmistetaan monenlaisia ​​elintarvikkeita, kuten leipää, pastaa, keksejä, kakkuja ja leivonnaisia. Sitä käytetään myös sakeuttamisaineena keitoissa ja kastikkeissa. Vehnäjauho on yleisin jauhotyyppi, mutta saatavilla on myös muita jauhotyyppejä, kuten riisijauhoja, maissijauhoja ja kaurajauhoja.