Mitä sanomaa ketuista ja viinirypäleistä kertova tarina opettaa?

Kettu ja viinirypäleet :

Metsäaukiolla asui kettu. Eräänä aurinkoisena päivänä kettu huomasi viiniköynnöksen kypsiä rypäleitä roikkuvan korkean puun oksista. Rypäleet näyttivät niin houkuttelevilta ja mehuvilta, ja kettu alkoi kaipaa niitä.

Päättäväisesti kettu hyppäsi ja yritti useita kertoja päästä rypäleisiin, mutta puu oli vain liian korkea. Yrittäkää kuinka tahansa, se ei päässyt herkullisiin hedelmiin.

Masentuneena ja turhautuneena kettu alkoi kävellä pois ja lohdutti itseään tekosyyllä:"No, nuo viinirypäleet ovat luultavasti liian happamia syötäväksi."

Viesti:

Tarina välittää ajatuksen rationalisoinnista ja itsepetoksesta. Usein, kun emme saavuta jotain, meillä on tapana keksiä tekosyitä ja löytää tapoja vähätellä saavuttamatonta kohdetta tunteaksemme paremmin riittämättömyytemme.

Tämä satu opettaa meitä tunnustamaan ja hyväksymään rajoituksemme sen sijaan, että oikeuttaisimme epäonnistumisen teeskentelemällä, että haluttu tavoite ei ole sen arvoinen tai toivottava.