Mitä tapahtuu, kun kaksi suolaa reagoi?

Kun kaksi suolaa reagoi, useat erilaiset tulokset ovat mahdollisia riippuen kyseessä olevista erityisistä suoloista ja reaktion olosuhteista. Tässä on muutamia mahdollisia skenaarioita:

1. Kaksoissiirtymäreaktio :Tämä on yleisin reaktiotyyppi kahden suolan välillä. Kaksoissiirtymäreaktiossa yhden suolan positiiviset ionit (kationit) siirtyvät toisen suolan negatiivisten ionien (anionien) kanssa. Tämä johtaa kahden uuden suolan muodostumiseen. Esimerkiksi kun natriumkloridi (NaCl) ja hopeanitraatti (AgNO3) reagoivat, natriumkloridissa olevat natriumionit (Na+) korvaavat hopeanitraatissa olevat hopea-ionit (Ag+) ja natriumkloridin kloridi-ionit (Cl-) korvaavat nitraatti-ionit (NO3-) hopeanitraatissa muodostaen natriumnitraattia (NaNO3) ja hopeakloridia (AgCl).

2. Saostumisreaktio :Saostumisreaktio tapahtuu, kun kaksi suolaa reagoivat muodostaen liukenemattoman yhdisteen, joka erottuu liuoksesta kiinteänä sakana. Tämä voi tapahtua, kun yksi suoloista on vahva emäs ja toinen heikko happo tai päinvastoin. Esimerkiksi natriumkarbonaatin (Na2CO3) ja kalsiumkloridin (CaCl2) reagoidessa kalsiumkarbonaattia (CaCO3) muodostuu valkoisena sakkana, kun taas natriumkloridi (NaCl) jää liuokseen.

3. Happo-emäsreaktio :Happo-emäs-reaktio voi tapahtua heikon hapon suolan ja vahvan emäksen suolan välillä tai päinvastoin. Tämän tyyppisessä reaktiossa hapan vetyioni (H+) heikon hapon suolasta reagoi vahvan emäksisen suolan emäksisen hydroksidi-ionin (OH-) kanssa muodostaen vettä (H2O). Loput ionit yhdistyvät muodostaen uuden suolan. Esimerkiksi kun natriumasetaatti (CH3COONa) ja kloorivetyhappo (HCl) reagoivat, muodostuu vettä ja natriumkloridia (NaCl).

4. Kompleksoitumisreaktio :Kompleksaatioreaktio tapahtuu, kun yhdestä suolasta peräisin oleva metalli-ioni reagoi toisen suolan ligandin (elektroniparin luovuttajan) kanssa muodostaen kompleksisen ionin. Kompleksi-ioni on tyypillisesti stabiilimpi kuin alkuperäinen metalli-ioni ja ligandi. Esimerkiksi kun kuparisulfaatti (CuSO4) ja ammoniakki (NH3) reagoivat, muodostuu syvänsininen kupari-ammoniakkikompleksi-ioni ([Cu(NH3)4]^2+).

5. Ei reagointia :Joissakin tapauksissa kaksi suolaa eivät välttämättä reagoi keskenään ja muodostavat sen sijaan seoksen alkuperäisistä suoloista. Tämä voi tapahtua, jos suolat ovat molemmat erittäin stabiileja eikä niillä ole suotuisia olosuhteita reaktiolle.

Kahden suolan välisen reaktion erityinen tulos riippuu suolojen kemiallisista ominaisuuksista ja pitoisuuksista sekä lämpötilasta, paineesta ja muista reaktion olosuhteista.