Mitä kovalenttisia sidoksia vedessä ja soijakastikkeessa on?

Vesi ja soijakastike koostuvat erilaisista kovalenttisista sidoksista. Alla ovat kovalenttiset sidokset, jotka löytyvät näistä kahdesta aineesta:

Vesi (H2O)

- O-H kovalenttinen sidos :Tämä on ensisijainen kovalenttinen sidos vedessä. Se muodostuu happiatomin ja kummankin vetyatomin väliin. Happiatomi jakaa elektroninsa vetyatomien kanssa muodostaen vahvan polaarisen kovalenttisen sidoksen.

Soijakastike

- C-C kovalenttinen sidos :Tämä on soijakastikkeen runsain kovalenttinen sidos. Se muodostuu hiiliatomien väliin ja muodostaa soijakastikkeessa olevien aminohappojen ja muiden orgaanisten yhdisteiden selkärangan.

- C-H kovalenttinen sidos :Tämä kovalenttinen sidos muodostuu hiili- ja vetyatomien välille. Sitä löytyy yleisesti aminohappojen alifaattisista sivuketjuista ja muista orgaanisista molekyyleistä soijakastikkeessa.

- C-N kovalenttinen sidos :Tämä kovalenttinen sidos muodostuu hiili- ja typpiatomien välille. Sitä esiintyy aminohappojen aminoryhmässä (-NH2), jotka ovat soijakastikkeessa olevien proteiinien rakennuspalikoita.

- C-O kovalenttinen sidos :Tämä kovalenttinen sidos muodostuu hiili- ja happiatomien välille. Sitä esiintyy useissa funktionaalisissa ryhmissä, kuten karboksyyli- (-COOH)- ja hydroksyyliryhmissä (-OH), joita löytyy soijakastikkeen aminohapoista ja muista orgaanisista yhdisteistä.

- N-H kovalenttinen sidos :Tämä kovalenttinen sidos muodostuu typpi- ja vetyatomien välille. Sitä esiintyy aminohappojen aminoryhmässä (-NH2).

- O-H kovalenttinen sidos :Tämä kovalenttinen sidos muodostuu happi- ja vetyatomien välille. Sitä esiintyy hydroksyyliryhmissä (-OH), joita löytyy erilaisista orgaanisista yhdisteistä soijakastikkeessa.