Miten kalan hengityselimiä verrataan ihmiseen?

Ihmisten ja kalojen hengityselimistöllä on omat ympäristönsä erityispiirteet ja mukautukset. Vaikka molemmat järjestelmät palvelevat kaasunvaihdon päätehtävää, ne eroavat useista näkökohdista:

1. Kidukset vs. keuhkot :Kaloilla on kidukset hengittämistä varten, kun taas ihmisillä on keuhkot. Kidukset ovat erikoistuneita elimiä, jotka poistavat happea vedestä, kun taas keuhkot ottavat happea ilmasta.

2. Sijainti :Kalan kidukset sijaitsevat pään molemmilla puolilla, ja niitä peittävät suojaavat kidukset, joita kutsutaan operculaksi. Sitä vastoin ihmisen keuhkot sijaitsevat rintaontelossa rintakehän ympäröimänä.

3. Hengitysmekanismi :Kalat käyttävät haarahengitysprosessia. Vesi tulee suuhun, kulkee kidusten yli ja poistuu kidusten rakojen kautta. Kun vesi virtaa kidusten yli, happi imeytyy verenkiertoon ja hiilidioksidi poistuu. Ihmisillä hengitys tapahtuu keuhkojen ventilaation kautta. Ilma hengitetään nenän tai suun kautta, kulkee henkitorven läpi ja saavuttaa keuhkoihin. Keuhkoissa happi imeytyy verenkiertoon, kun taas hiilidioksidi hengitetään ulos.

4. Kaasunvaihtopinta :Kalan kiduksilla on suuri pinta-ala, joka on peitetty ohuilla filamenteilla, mikä maksimoi hapen oton vedestä. Ihmisen keuhkoissa sen sijaan on laaja verkosto pieniä ilmapusseja, joita kutsutaan alveoleiksi, jotka tarjoavat suuren pinta-alan kaasunvaihdolle.

5. Hengitysaine :Kalat saavat happea vedestä, joka sisältää suhteellisen alhaisen happipitoisuuden ilmaan verrattuna. Ihminen hengittää ilmaa, jonka happipitoisuus on korkeampi, mikä mahdollistaa tehokkaamman hapenoton.

6. Hengityssäännöt :Kalat hallitsevat hengitystään vähemmän kuin ihmiset. Heidän hengitystiheyteensä vaikuttavat ensisijaisesti ympäristötekijät, kuten veden lämpötila ja hapen saatavuus. Ihmisellä hengitystä ohjaa aivojen hengityskeskus, joka säätää hengitystiheyttä kehon happi- ja hiilidioksiditasojen perusteella.

7. Lisävarusteet hengityselimiin :Kaloissa voi olla lisähengitysrakenteita, jotka auttavat kaasunvaihdossa, kuten lisähengityselimet, kuten uimarakko tai labyrinttielimet tietyillä lajilla. Ihmisillä on rakenteita, kuten nenä ja poskiontelot, jotka auttavat suodattamaan, lämmittämään ja kostuttamaan sisäänhengitettyä ilmaa.

Näistä eroista huolimatta sekä kalojen että ihmisten hengityselimet helpottavat tehokkaasti hengityskaasujen vaihtoa varmistaen hapen kulkeutumisen elimistöön ja hiilidioksidin poistumisen homeostaasin ylläpitämiseksi ja soluhengityksen tukemiseksi.